meta data for this page
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
kemia:alkuaineiden_jaksollinen_jaerjestelmae [20/05/2019 11:42] – [Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä] elisa | kemia:alkuaineiden_jaksollinen_jaerjestelmae [19/09/2019 11:15] (nykyinen) – [Osaatko?] harri | ||
---|---|---|---|
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
====== Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä ====== | ====== Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä ====== | ||
- | ---- | + | <WRAP center round box 90%> |
- | * Alkuaine ja jaksollinen järjestelmä | + | **Tiivistelmä** |
- | | + | |
- | | + | |
- | ---- | + | |
- | ===== Alkuaine ===== | + | |
- | Alkuaineeksi | + | * Jaksollisessa järjestelmässä on lueteltu kaikki tunnetut alkuaineet |
+ | * Alkuaineet ovat jaksollisessa järjestelmässä protoneiden lukumäärän mukaisessa järjestyksessä | ||
+ | * Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä | ||
+ | * Ryhmä kertoo alkuaineen ulkoelektronien määrän | ||
+ | * Jakso kertoo atomin elektronikuorten määrän | ||
+ | </ | ||
- | Tuttuja alkuaineita ovat mm. happi, vety, rauta, kulta ja hopea. Esimerkiksi vesi ei ole alkuaine, koska vesi sisältää sekä happi- että vetyatomeita. | + | <WRAP button> |
===== Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän synty ===== | ===== Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän synty ===== | ||
- | [{{ : | ||
- | Jo ajanlaskun alussa (vuonna 0) tunnettiin alkuaineista noin kymmenen: rauta, kupari, hiili, sinkki, kulta, hopea, lyijy, tina ja rikki. Suurin osa alkuaineista löydettiin 1800-luvun alkupuolella. | + | [{{ : |
+ | |||
+ | 2000 vuotta sitten | ||
+ | |||
+ | Moni alkuaineista ovat keskenään melko samanlaisia. Alkuaineita alettiinkin 1800-luvulla järjestää ominaisuuksien mukaisesti järjestykseen. **Tätä varten on syntynyt alkuaineiden jaksollinen järjestelmä**. Nykyinen jaksollinen järjestelmä on Dmitri Mendelevin luoma vuodelta 1869, jolloin oli vielä paljon alkuaineita löytämättä. Vielä tuolloin löytymättömillä alkuaineille Mendelev osasi jättää tyhjän tilan jaksolliseen järjestelmään. | ||
- | Eri alkuaineista huomattiin, että osa niistä reagoi keskenään samaan tapaan. Kemistit ovat pyrkineet järjestämään alkuaineita järjestykseen. Näin on syntynyt jaksollinen järjestelmä. Nykyinen jaksollinen järjestelmä Dmitri Mendelevin luoma vuodelta 1869, jolloin oli vielä paljon alkuaineita löytämättä. Vielä tuolloin löytymättömillä alkuaineille Mendelev osasi jättää tyhjän tilan jaksolliseen järjestelmään. | ||
===== Jaksollinen järjestelmä ===== | ===== Jaksollinen järjestelmä ===== | ||
- | **Jaksollisessa järjestelmässä | + | Jaksollisessa järjestelmässä |
- | [{{ : | + | [{{ : |
- | ==== Jaksollisen järjestelmän vaakarivejä sanotaan jaksoiksi | + | ==== Jaksot |
- | **Samassa jaksossa olevilla alkuaineilla on aina yhtä monta elektronikuorta käytössä.** 1. jaksossa (vety ja helium) on käytössä yksi elektronikuori. Ensimmäiselle elektronikuorelle mahtuu kaksi elektronia, jonka jälkeen kuori on täynnä. Atomin perustilassa on aina yhtä monta elektronia kuin ytimessä on protoneja. Litiumilla on kolme protonia (järjestysluku 3) ja perustilallaan 3 elektronia. Litiumin kaksi elektronia sijaitsevat ensimmäisellä elektronikuorella ja toisella elektronikuorella on yksi elektroni. Litium kuuluu 2. jaksoon. Toiselle elektronikuorelle mahtuu korkeintaan kahdeksan elektronia, joten siksi jaksollisen | + | == Jaksollisen |
- | **Saman // | + | **Samassa jaksossa olevilla alkuaineilla on aina yhtä monta elektronikuorta.** Ensimmäisen jakson alkuaineilla (vety ja helium) on vain yksi elektronikuori. Ensimmäiselle elektronikuorelle mahtuu kaksi elektronia, jonka jälkeen kuori on täynnä. Litiumilla on 3 protonia (järjestysluku 3) ja siten myös 3 elektronia. Litium kuuluu toiseen jaksoon, joten sillä on kaksi elektronikuorta. Sen 2 elektronia sijaitsevat ensimmäisellä elektronikuorella ja 1 elektroni toisella kuorella. |
+ | |||
+ | == Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä kutsutaan ryhmiksi. == | ||
+ | |||
+ | **Saman // | ||
==== Jaksollisen järjestelmän ryhmien nimet ==== | ==== Jaksollisen järjestelmän ryhmien nimet ==== | ||
Rivi 39: | Rivi 46: | ||
Alkuaineet jaetaan käyttäytymisensä perusteella metalleihin ja epämetalleihin. Metallien ja epämetallien välissä sijaitsevat puolimetallit. Metallit sijaitsevat jaksollisessa järjestelmässä oikealla ja alhaalla. Epämetallit sijaitsevat jaksollisen järjestelmän oikeassa yläreunassa. Lisäksi vety on epämetalli. Puolimetallit sijaitsevat metallien ja epämetallien välissä. Puolimetalleista tärkein on pii (järjestysluku 14). Muita puolimetalleja ovat boori, germanium, arseeni, seleeni, astatiini, telluuri ja polonium. | Alkuaineet jaetaan käyttäytymisensä perusteella metalleihin ja epämetalleihin. Metallien ja epämetallien välissä sijaitsevat puolimetallit. Metallit sijaitsevat jaksollisessa järjestelmässä oikealla ja alhaalla. Epämetallit sijaitsevat jaksollisen järjestelmän oikeassa yläreunassa. Lisäksi vety on epämetalli. Puolimetallit sijaitsevat metallien ja epämetallien välissä. Puolimetalleista tärkein on pii (järjestysluku 14). Muita puolimetalleja ovat boori, germanium, arseeni, seleeni, astatiini, telluuri ja polonium. | ||
- | Huoneenlämpötilassa kaikki metallit ovat kiinteitä, lukuunottamatta elohopeaa (järjestysluku 80), joka on neste. Elohopean lisäksi huoneenlämpötilassa nestemäisenä on boori. Vety, typpi, happi, fluori, kloori ja jalokaasut ovat huoneenlämpötilassa kaasuja. Yllä olevassa jaksollisessa järjestelmässä kiinteät alkuaineet on merkitty **mustalla** järjestysluvulla, | + | Huoneenlämpötilassa kaikki metallit ovat kiinteitä, lukuunottamatta elohopeaa (järjestysluku 80), joka on neste. Elohopean lisäksi huoneenlämpötilassa nestemäisenä on boori. Vety, typpi, happi, fluori, kloori ja jalokaasut ovat huoneenlämpötilassa kaasuja. Yllä olevassa jaksollisessa järjestelmässä kiinteät alkuaineet on merkitty **mustalla** |
+ | |||
+ | ==== Osaatko? ==== | ||
+ | <quizlib id=" | ||
+ | < | ||
+ | < | ||
+ | < | ||
+ | < | ||
+ | </ | ||
+ | \\ | ||
+ | \\ | ||
+ | <quizlib id=" | ||
+ | < | ||
+ | < | ||
+ | < | ||
+ | < | ||
+ | < | ||
+ | </ | ||