meta data for this page
  •  

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
Seuraava revisio		Edellinen revisio
kemia:alkuaineiden_jaksollinen_jaerjestelmae [09/09/2019 13:12] – harrikemia:alkuaineiden_jaksollinen_jaerjestelmae [19/09/2019 11:15] (nykyinen) – [Osaatko?] harri
Rivi 4: Rivi 4:
 **Tiivistelmä** **Tiivistelmä**
  
-   * Jaksollisessa järjestelmässä on lueteltu kaikki tunnetut alkuaineet +  * Jaksollisessa järjestelmässä on lueteltu kaikki tunnetut alkuaineet 
-  * Alkuaineet ovat jaksollisessa järjestelmässä järjestysluvun eli protoneiden lukumäärän mukaisessa järjestyksessä+  * Alkuaineet ovat jaksollisessa järjestelmässä protoneiden lukumäärän mukaisessa järjestyksessä
   * Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä sanotaan ryhmiksi ja vaakarivejä jaksoiksi   * Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä sanotaan ryhmiksi ja vaakarivejä jaksoiksi
-  * Ryhmä kertoo alkuaineen ulkoelektronien lukumäärän ja jakso kertoo atomin elektronikuorten lukumäärän +    * Ryhmä kertoo alkuaineen ulkoelektronien määrän 
-  * Alkuaineita voidaan jaotella monella tapaa: +    * Jakso kertoo atomin elektronikuorten määrän
-      * Ryhmän nimen ja käyttäytymisen mukaan: alkalimetallit, maa-alkalimetallit, halogeenit, jalokaasut, jne. +
-      * Metallit, puolimetallit ja epämetallit +
-      * Kiinteät, nestemäiset ja kaasut+
 </WRAP> </WRAP>
  
Rivi 18: Rivi 15:
 ===== Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän synty ===== ===== Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän synty =====
  
-[{{ :kemia:dmitri_mendeleev_1890s.jpg?200|Dmitri Mendeleev}}]+[{{ :kemia:dmitri_mendeleev_1890s.jpg?200|Venäläinen kemisti Dmitri Mendeleev kehitti alkuaineiden jaksollisen järjestelmän.}}]
  
-Ajanlaskun alussa tunnettiin alkuaineista noin kymmenen: rauta, kupari, hiili, sinkki, kulta, hopea, lyijy, tina ja rikki. Suurin osa alkuaineista löydettiin 1800-luvun alkupuolella. Viimeisen sadan vuoden aikana jaksollinen järjestelmä on täydentynyt noin 30 alkuaineella ja näistä lähes kaikki ovat laboratoriossa valmistettuja eli niitä ei löydy luonnosta.+2000 vuotta sitten tunnettiin alkuaineista vasta noin kymmenen: rauta, kupari, hiili, sinkki, kulta, hopea, lyijy, tina ja rikki. Suurin osa alkuaineista löydettiin 1800-luvun alkupuolella. 1900-luvulla jaksollinen järjestelmä täydentyi noin 30 alkuaineella ja näistä lähes kaikki ovat laboratoriossa valmistettuja, eli niitä ei esiinny luonnossa.
  
-Eri alkuaineista huomattiin, että osa niistä reagoi keskenään samaan tapaan. Kemistit ovat pyrkineet järjestämään alkuaineita järjestykseen. Näin on syntynyt jaksollinen järjestelmä. Nykyinen jaksollinen järjestelmä on Dmitri Mendelevin luoma vuodelta 1869, jolloin oli vielä paljon alkuaineita löytämättä. Vielä tuolloin löytymättömillä alkuaineille Mendelev osasi jättää tyhjän tilan jaksolliseen järjestelmään.+Moni alkuaineista ovat keskenään melko samanlaisia. Alkuaineita alettiinkin 1800-luvulla järjestää ominaisuuksien mukaisesti järjestykseen. **Tätä varten on syntynyt alkuaineiden jaksollinen järjestelmä**. Nykyinen jaksollinen järjestelmä on Dmitri Mendelevin luoma vuodelta 1869, jolloin oli vielä paljon alkuaineita löytämättä. Vielä tuolloin löytymättömillä alkuaineille Mendelev osasi jättää tyhjän tilan jaksolliseen järjestelmään.
  
 ===== Jaksollinen järjestelmä ===== ===== Jaksollinen järjestelmä =====
  
-**Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineiden järjestys määräytyy atomissa olevien protoneiden lukumäärän mukaan. Jaksollisessa järjestelmässä protoneiden lukumäärä on sama kuin alkuaineen järjestysluku.**  Vetyatomissa on yksi protoni, joten vedyn järjestysluku on yksi. Heliumissa on kaksi protonia, joten sen järjestysluku on 2.+Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet on laitettu järjestykseen **protonien määrän mukana**. Järjestysluvulla tarkoitetaankin protonien määrää alkuaineen atomeissa. Esimerkiksi vetyatomissa on yksi protoni, joten vedyn järjestysluku on yksi. Heliumissa on kaksi protonia, joten sen järjestysluku on kaksi, ja niin edelleen. Alkuaineita tunnetaan noin 118, joten suurimman tunnetun atomin ytimessä on 118 protonia. Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineen **järjestysluku on kirjoitettu tunnuksen yläpuolelle**.
  
-[{{ :kemia:2000px-periodic_table_armtuk3_muokattuv2.png?|Jaksollinen järjestelmä}}]+[{{ :kemia:2000px-periodic_table_armtuk3_muokattuv2.png?|Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä.}}]
  
-==== Jaksollisen järjestelmän vaakarivejä sanotaan jaksoiksi ja pystyrivejä ryhmiksi ====+==== Jaksot ja ryhmät ====
  
-**Samassa jaksossa olevilla alkuaineilla on aina yhtä monta elektronikuorta käytössä.**  1. jaksossa (vety ja helium) on käytössä yksi elektronikuori. Ensimmäiselle elektronikuorelle mahtuu kaksi elektronia, jonka jälkeen kuori on täynnä. Atomin perustilassa on aina yhtä monta elektronia kuin ytimessä on protoneja. Litiumilla on kolme protonia (järjestysluku 3) ja perustilallaan 3 elektronia. Litiumin kaksi elektronia sijaitsevat ensimmäisellä elektronikuorella ja toisella elektronikuorella on yksi elektroni. Litium kuuluu 2. jaksoon. Toiselle elektronikuorelle mahtuu korkeintaan kahdeksan elektronia, joten siksi jaksollisen järjestelmän toiseen jaksoon kuuluu kahdeksan alkuainetta (Li-Ne).+== Jaksollisen järjestelmän vaakarivejä kutsutaan jaksoiksi. ==
  
-**Saman //pääryhmän//  alkuaineilla on yhtä monta ulkoelektronia**. Ulkoelektronit määräävät, miten alkuaine käyttäytyy kemiallisissa reaktioissa. Esimerkiksi ensimmäiseen ryhmään kuuluvat litium, natrium, kalium, rubidium, cesium ja frankium reagoivat erittäin kiivaasti veden kanssa. Myös vety lasketaan usein ensimmäisen ryhmän alkuaineeksi, vaikka se eroaa monella tapaa muista ensimmäisen ryhmän alkuaineista. Muut ensimmäisen ryhmän alkuaineet ovat metalleja, mutta vety on kaasu.+**Samassa jaksossa olevilla alkuaineilla on aina yhtä monta elektronikuorta.** Ensimmäisen jakson alkuaineilla (vety ja helium) on vain yksi elektronikuori. Ensimmäiselle elektronikuorelle mahtuu kaksi elektronia, jonka jälkeen kuori on täynnä. Litiumilla on 3 protonia (järjestysluku 3) ja siten myös 3 elektronia. Litium kuuluu toiseen jaksoon, joten sillä on kaksi elektronikuorta. Sen 2 elektronia sijaitsevat ensimmäisellä elektronikuorella ja 1 elektroni toisella kuorella. 
 + 
 +== Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä kutsutaan ryhmiksi. == 
 + 
 +**Saman //pääryhmän//  alkuaineilla on yhtä monta ulkoelektronia**. Ulkoelektronit määräävät, miten alkuaine käyttäytyy kemiallisissa reaktioissa. Esimerkiksi ensimmäiseen ryhmään kuuluvat litium, natrium, kalium, rubidium, cesium ja frankium ovat metalleja ja reagoivat erittäin kiivaasti veden kanssa. Toisaalta kaikki viimeisen, eli kahdeksannen pääryhmän alkuaineet ovat huoneenlämmössä kaasuja, eivätkä reagoi helposti muiden aineiden kanssa. Kaikilla **saman ryhmän alkuaineilla on siis keskenään samankaltaiset ominaisuudet**.
 ==== Jaksollisen järjestelmän ryhmien nimet ==== ==== Jaksollisen järjestelmän ryhmien nimet ====
  
Rivi 47: Rivi 48:
 Huoneenlämpötilassa kaikki metallit ovat kiinteitä, lukuunottamatta elohopeaa (järjestysluku 80), joka on neste. Elohopean lisäksi huoneenlämpötilassa nestemäisenä on boori. Vety, typpi, happi, fluori, kloori ja jalokaasut ovat huoneenlämpötilassa kaasuja. Yllä olevassa jaksollisessa järjestelmässä kiinteät alkuaineet on merkitty **mustalla**  järjestysluvulla, nestemäiset on merkitty <font inherit/inherit;;#3498db;;inherit>**sinisellä**</font> ja kaasut <font inherit/inherit;;#e74c3c;;inherit>**punaisella**</font> järjestysluvulla. Huoneenlämpötilassa kaikki metallit ovat kiinteitä, lukuunottamatta elohopeaa (järjestysluku 80), joka on neste. Elohopean lisäksi huoneenlämpötilassa nestemäisenä on boori. Vety, typpi, happi, fluori, kloori ja jalokaasut ovat huoneenlämpötilassa kaasuja. Yllä olevassa jaksollisessa järjestelmässä kiinteät alkuaineet on merkitty **mustalla**  järjestysluvulla, nestemäiset on merkitty <font inherit/inherit;;#3498db;;inherit>**sinisellä**</font> ja kaasut <font inherit/inherit;;#e74c3c;;inherit>**punaisella**</font> järjestysluvulla.
  
 +==== Osaatko? ====
 +
 +
 +<quizlib id="qu3iz" rightanswers="[['Ryhmä 16, jakso 2.'],['Ryhmä 18, jakso 1.'],['Ryhmä 2, jakso 4.'],['Ryhmä 4, jakso 3']]" submit="Tarkista vastaukset">
 +    <question title="1. Mihin jaksoon ja ryhmään happi kuuluu?" type="text"></question>
 +    <question title="2. Mihin jaksoon ja ryhmään helium kuuluu?" type="text"></question>
 +    <question title="3. Mihin jaksoon ja ryhmään kalsium kuuluu?" type="text"></question>
 +    <question title="4. Mihin jaksoon ja ryhmään pii kuuluu?" type="text"></question>
 +</quizlib>
 +\\
 +\\
 +<quizlib id="VAIHDA TÄMÄ!!!!! EI SAA OLLA KAHTA SAMAA" rightanswers="[['a1'],['a0'],['a1'],['a0'],['a2']]" submit="Tarkista vastaukset">
 +    <question title="6. Happi on..." type="radio">metalli|epämetalli|puolimetalli</question>
 +    <question title="7. Rauta on..." type="radio">metalli|epämetalli|puolimetalli</question>
 +    <question title="8. Vety on..." type="radio">metalli|epämetalli|puolimetalli</question>
 +    <question title="9. Koboltti on..." type="radio">metalli|epämetalli|puolimetalli</question>
 +    <question title="10. Pii on..." type="radio">metalli|epämetalli|puolimetalli</question>
 +</quizlib>