meta data for this page
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisio | ||
| kemia:alkuaineiden_jaksollinen_jaerjestelmae [09/09/2019 14:41] – [Jaksollisen järjestelmän vaakarivejä sanotaan jaksoiksi ja pystyrivejä ryhmiksi] harri | kemia:alkuaineiden_jaksollinen_jaerjestelmae [19/09/2019 11:15] (nykyinen) – [Osaatko?] harri | ||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| **Tiivistelmä** | **Tiivistelmä** | ||
| - | * Jaksollisessa järjestelmässä on lueteltu kaikki tunnetut alkuaineet | + | |
| - | * Alkuaineet ovat jaksollisessa järjestelmässä | + | * Alkuaineet ovat jaksollisessa järjestelmässä protoneiden lukumäärän mukaisessa järjestyksessä |
| * Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä sanotaan ryhmiksi ja vaakarivejä jaksoiksi | * Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä sanotaan ryhmiksi ja vaakarivejä jaksoiksi | ||
| - | | + | |
| - | * Alkuaineita voidaan jaotella monella tapaa: | + | * Jakso kertoo atomin elektronikuorten |
| - | * Ryhmän nimen ja käyttäytymisen mukaan: alkalimetallit, | + | |
| - | * Metallit, epämetallit ja puolimetallit | + | |
| - | * Kiinteät, nesteet ja kaasut (huoneenlämmössä) | + | |
| </ | </ | ||
| Rivi 18: | Rivi 15: | ||
| ===== Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän synty ===== | ===== Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän synty ===== | ||
| - | [{{ : | + | [{{ : |
| 2000 vuotta sitten tunnettiin alkuaineista vasta noin kymmenen: rauta, kupari, hiili, sinkki, kulta, hopea, lyijy, tina ja rikki. Suurin osa alkuaineista löydettiin 1800-luvun alkupuolella. 1900-luvulla jaksollinen järjestelmä täydentyi noin 30 alkuaineella ja näistä lähes kaikki ovat laboratoriossa valmistettuja, | 2000 vuotta sitten tunnettiin alkuaineista vasta noin kymmenen: rauta, kupari, hiili, sinkki, kulta, hopea, lyijy, tina ja rikki. Suurin osa alkuaineista löydettiin 1800-luvun alkupuolella. 1900-luvulla jaksollinen järjestelmä täydentyi noin 30 alkuaineella ja näistä lähes kaikki ovat laboratoriossa valmistettuja, | ||
| Rivi 26: | Rivi 23: | ||
| ===== Jaksollinen järjestelmä ===== | ===== Jaksollinen järjestelmä ===== | ||
| - | Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet on laitettu järjestykseen **protonien määrän mukana**. Järjestysluvulla tarkoitetaankin protonien määrää alkuaineen atomeissa. Esimerkiksi vetyatomissa on yksi protoni, joten vedyn järjestysluku on yksi. Heliumissa on kaksi protonia, joten sen järjestysluku on kaksi, ja niin edelleen. Alkuaineita tunnetaan noin 118, joten suurimman tunnetun atomin ytimessä on 118 protonia. | + | Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet on laitettu järjestykseen **protonien määrän mukana**. Järjestysluvulla tarkoitetaankin protonien määrää alkuaineen atomeissa. Esimerkiksi vetyatomissa on yksi protoni, joten vedyn järjestysluku on yksi. Heliumissa on kaksi protonia, joten sen järjestysluku on kaksi, ja niin edelleen. Alkuaineita tunnetaan noin 118, joten suurimman tunnetun atomin ytimessä on 118 protonia. Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineen **järjestysluku on kirjoitettu tunnuksen yläpuolelle**. |
| [{{ : | [{{ : | ||
| Rivi 32: | Rivi 29: | ||
| ==== Jaksot ja ryhmät ==== | ==== Jaksot ja ryhmät ==== | ||
| - | == Jaksollisen järjestelmän | + | == Jaksollisen järjestelmän vaakarivejä kutsutaan jaksoiksi. == |
| **Samassa jaksossa olevilla alkuaineilla on aina yhtä monta elektronikuorta.** Ensimmäisen jakson alkuaineilla (vety ja helium) on vain yksi elektronikuori. Ensimmäiselle elektronikuorelle mahtuu kaksi elektronia, jonka jälkeen kuori on täynnä. Litiumilla on 3 protonia (järjestysluku 3) ja siten myös 3 elektronia. Litium kuuluu toiseen jaksoon, joten sillä on kaksi elektronikuorta. Sen 2 elektronia sijaitsevat ensimmäisellä elektronikuorella ja 1 elektroni toisella kuorella. | **Samassa jaksossa olevilla alkuaineilla on aina yhtä monta elektronikuorta.** Ensimmäisen jakson alkuaineilla (vety ja helium) on vain yksi elektronikuori. Ensimmäiselle elektronikuorelle mahtuu kaksi elektronia, jonka jälkeen kuori on täynnä. Litiumilla on 3 protonia (järjestysluku 3) ja siten myös 3 elektronia. Litium kuuluu toiseen jaksoon, joten sillä on kaksi elektronikuorta. Sen 2 elektronia sijaitsevat ensimmäisellä elektronikuorella ja 1 elektroni toisella kuorella. | ||
| Rivi 38: | Rivi 35: | ||
| == Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä kutsutaan ryhmiksi. == | == Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä kutsutaan ryhmiksi. == | ||
| - | **Saman // | + | **Saman // |
| ==== Jaksollisen järjestelmän ryhmien nimet ==== | ==== Jaksollisen järjestelmän ryhmien nimet ==== | ||
| Rivi 51: | Rivi 48: | ||
| Huoneenlämpötilassa kaikki metallit ovat kiinteitä, lukuunottamatta elohopeaa (järjestysluku 80), joka on neste. Elohopean lisäksi huoneenlämpötilassa nestemäisenä on boori. Vety, typpi, happi, fluori, kloori ja jalokaasut ovat huoneenlämpötilassa kaasuja. Yllä olevassa jaksollisessa järjestelmässä kiinteät alkuaineet on merkitty **mustalla** | Huoneenlämpötilassa kaikki metallit ovat kiinteitä, lukuunottamatta elohopeaa (järjestysluku 80), joka on neste. Elohopean lisäksi huoneenlämpötilassa nestemäisenä on boori. Vety, typpi, happi, fluori, kloori ja jalokaasut ovat huoneenlämpötilassa kaasuja. Yllä olevassa jaksollisessa järjestelmässä kiinteät alkuaineet on merkitty **mustalla** | ||
| + | ==== Osaatko? ==== | ||
| + | |||
| + | |||
| + | <quizlib id=" | ||
| + | < | ||
| + | < | ||
| + | < | ||
| + | < | ||
| + | </ | ||
| + | \\ | ||
| + | \\ | ||
| + | <quizlib id=" | ||
| + | < | ||
| + | < | ||
| + | < | ||
| + | < | ||
| + | < | ||
| + | </ | ||