meta data for this page
Tämä on vanha versio dokumentista!
Atomi
Jos pientä hiekanjyvää puolittaisi loputtomasti, jäljelle jäisi lopulta yksi pieni hiukkanen, jota ei pysty enää puolittamaan. Tämä hiukkanen on kaiken aineen rakennuspalanen, ja sitä kutsutaan atomiksi. Pienessä hiekanjyvässäkin on valtava määrä atomeita. Kaikki aine, niin ilmassa olevat kaasut, kasvit kuin myös sinä, koostuu atomeista. Vaikka ihminen tuntee miljoonia erilaisia aineita, erilaisia atomeja tunnetaan tällä hetkellä ainoastaan 118 ja niistäkään kaikkia ei esiinny luonnossa.
Atomin rakenne
Vaikka atomi on hyvin pieni hiukkanen, sen keskellä on vielä atomin paljon pienempi ydin. Ytimessä on kahta erilaista hiukkasta: protoneita ja neutroneita. Näistä protonit ovat tärkeämpiä, sillä protonien määrä ratkaisee, minkä alkuaineen atomista on kyse. Esimerkiksi kaikille vety-atomeilla on ytimessään vain yksi protoni, kun taas kaikilla rauta-atomeilla protoneita on 26. Neutronien määrä vaihtelee samankin aineen kesken, mutta niitä on useimmiten suunnilleen yhtä paljon kuin protoneitakin. Protonit ja neutronit ovat pakkautuneet hyvin lähelle toisiaan atomin ytimeen.
Atomin ydintä ympäröi elektroniverhoksi kutsuttu alue, jossa on atomin elektronit. Neutraalissa atomissa elektroneita on yhtä monta kuin protoneita.
Hiukkasten varaus
Samaan tapaan kuin magnettien eri päät joko vetävät tai hylkivät toisiaan, myös sähköisesti varautuneilla hiukkasilla on veto- ja hylkimisvoimia. Hiukkasilla voi olla negatiivinen varaus, positiivinen varaus tai ei varausta ollenkaan. Erimerkkiset varaukset, eli positiivinen ja negatiivinen, vetävät toisiaan puoleensa, kun taas varaukseltaan neutraalit hiukkaset eivät vuorovaikuta näiden kanssa. Vastaavasti kaksi positiivista (+) tai kaksi negatiivista (-) varausta hylkivät toisiaan.
Protoneiden varaus on positiivinen (+) ja elektroneilla varaus on negatiivinen (-). Tämän vuoksi atomin positiivisesti varautunut ydin vetää negatiivisesti varautuneita elektroneita puoleensa. Neutroneilla ei ole sähköistä varausta.