meta data for this page
  •  

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
matematiikka:murtoluvut [06/09/2022 11:09] harrimatematiikka:murtoluvut [30/10/2023 10:56] (nykyinen) elisa
Rivi 1: Rivi 1:
-===== Murtoluvut ======+===== Murtoluvut =====
  
-Murtoluku muodostetaan kahden kokonaisluvut osamääränä eli jakolaskuna. Esim. ${\frac{1}{3}}$ ja $\frac{5}{6}$ ovat murtolukuja. Murtoluku voidaan aina muuntaa tarvittaessa desimaaliluvuksi.+Murtoluku muodostetaan kahden kokonaisluvun osamääränä eli jakolaskuna. Esim. ${\frac{1}{3}}$ ja $\frac{5}{6}$ ovat murtolukuja. Murtoluku voidaan aina muuntaa tarvittaessa desimaaliluvuksi.
  
-\\ Murtolukuihin liittyviä **käsitteitä** ovat //osoittaja//, //nimittäjä//, //murtoluku// ja //sekaluku//. Kun murtolukua muutetaan erinäköiseksi puhutaan //laventamisesta// ja //supistamisesta//. Laventamisessa ja supistamisessa murtoluvun suuruus ei muutu.+\\ 
 +Murtolukuihin liittyviä **käsitteitä** ovat //osoittaja//, //nimittäjä//, //murtoluku// ja //sekaluku//. Kun murtolukua muutetaan erinäköiseksi puhutaan //laventamisesta// ja //supistamisesta//. Laventamisessa ja supistamisessa murtoluvun suuruus ei muutu.
  
-\\ Murtoluvun yläosaa eli jaettavaa kutsutaan **osoittajaksi** ja alaosaa eli jakajaa **nimittäjäksi**+\\ 
 +Murtoluvun yläosaa eli jaettavaa kutsutaan **osoittajaksi** ja alaosaa eli jakajaa **nimittäjäksi**
  
-{{:matematiikka:murtoluvut:osoittaja ja nimittaja.png?150}}+{{:matematiikka:murtoluvut:osoittaja_ja_nimittaja.png?150}}
  
-Murtoluvut voidaan luokitella edelleen murtoluvuiksi ja sekaluvuiksi. Joskus käytetään erikseen termiä epämurtoluku, jos murtoluvun osoittaja on suurempi kuin nimittäjä.  +Murtoluvut voidaan luokitella edelleen murtoluvuiksi ja sekaluvuiksi. Joskus käytetään erikseen termiä epämurtoluku, jos murtoluvun osoittaja on suurempi kuin nimittäjä.\\ 
-\\ \\ Sekalukuja ovat esim. ${2\frac{5}{6}}$, ${1\frac{3}{4}}$ ja ${-3\frac{1}{8}}$.  +\\ 
-\\ \\ Murtolukuja ovat esim. ${\frac{1}{3}}$, ${\frac{2}{5}}$, ${\frac{15}{7}}$ ja ${\frac{12}{5}}$.  +Sekalukuja ovat esim. ${2\frac{5}{6}}$, ${1\frac{3}{4}}$ ja ${-3\frac{1}{8}}$.\\ 
-\\ \\ Murtoluvuista ${\frac{15}{7}}$ ja ${\frac{12}{5}}$ voidaan käyttää myös termiä epämurtoluku+\\ 
- +Murtolukuja ovat esim. ${\frac{1}{3}}$, ${\frac{2}{5}}$, ${\frac{15}{7}}$ ja ${\frac{12}{5}}$.\\ 
-\\ Sekaluku koostuu kokonaisosasta ja murto-osasta.  +\\ 
-\\ {{:matematiikka:murtoluvut:sekaluku.png?150}} +Murtoluvuista ${\frac{15}{7}}$ ja ${\frac{12}{5}}$ voidaan käyttää myös termiä epämurtoluku.
- +
-\\ Murtolukujen laskutoimituksissa pitää osata muuttaa sekalukuja murtoluvuiksi ja toisinpäin. Jopa arjessa tulee tilanteita, joissa täytyy ymmärtää mikä murtoluku ja desimaaliluku vastaavat toisiaan.+
  
 +\\
 +Sekaluku koostuu kokonaisosasta ja murto-osasta.\\
 +{{:matematiikka:murtoluvut:sekaluku.png?150}}
  
 \\ \\
 +Murtolukujen laskutoimituksissa pitää osata muuttaa sekalukuja murtoluvuiksi ja toisinpäin. Jopa arjessa tulee tilanteita, joissa täytyy ymmärtää mikä murtoluku ja desimaaliluku vastaavat toisiaan.
 +
 ===== Sekaluvun muuttaminen murtoluvuksi ===== ===== Sekaluvun muuttaminen murtoluvuksi =====
  
 Esimerkkejä. Esimerkkejä.
- +
 ${2\frac{5}{6}=\frac{2\cdot6+5}{6}=\frac{17}{6}}$ ${2\frac{5}{6}=\frac{2\cdot6+5}{6}=\frac{17}{6}}$
  
Rivi 31: Rivi 36:
 ${-7\frac{4}{5}=-\frac{7\cdot5+4}{5}=-\frac{39}{5}}$ ${-7\frac{4}{5}=-\frac{7\cdot5+4}{5}=-\frac{39}{5}}$
  
-${3=\frac{3}{1}}$. Luvun 1 voi aina lisätä nimittäjään. +${3=\frac{3}{1}}$. Luvun 1 voi aina lisätä nimittäjään.
  
 Toisaalta esim. ${2\frac{5}{6}}$ muuttamisen voi ajatella niin, että 2 kokonaista on ${\frac{12}{6}}$, josta edelleen ${\frac{12}{6}}$ + ${\frac{5}{6}}$ =${\frac{17}{6}}$ Toisaalta esim. ${2\frac{5}{6}}$ muuttamisen voi ajatella niin, että 2 kokonaista on ${\frac{12}{6}}$, josta edelleen ${\frac{12}{6}}$ + ${\frac{5}{6}}$ =${\frac{17}{6}}$
  
-\\ 
 ===== Murtoluvun muuttaminen sekaluvuksi ===== ===== Murtoluvun muuttaminen sekaluvuksi =====
  
-Kun murtoluku muutetaan sekaluvuksi, täytyy suorittaa murtoluvun jakolasku. Kokonaisosa saadaan jakolaskusta ja tämän jälkeen selvitetään, mikä luku jää osoittajaan. +Kun murtoluku muutetaan sekaluvuksi, täytyy suorittaa murtoluvun jakolasku. Kokonaisosa saadaan jakolaskusta ja tämän jälkeen selvitetään, mikä luku jää osoittajaan.
  
-\\ Esimerkki.+\\ 
 +Esimerkki.
  
-${\frac{24}{5}=4\frac{4}{5}}$   Mieti: ${\frac{20}{5}=4}$ ja ${\frac{25}{5}=5}$ eli kokonaisia 4. 4 kokonaista vastaa ${\frac{20}{5}}$, joten ${24-20=4}$ eli murto-osa on ${\frac{4}{5}}$ +${\frac{24}{5}=4\frac{4}{5}}$ Mieti: ${\frac{20}{5}=4}$ ja ${\frac{25}{5}=5}$ eli kokonaisia 4. 4 kokonaista vastaa ${\frac{20}{5}}$, joten ${24-20=4}$ eli murto-osa on ${\frac{4}{5}}$
  
-\\ 
 ===== Murtoluvun muuttaminen desimaaliluvuksi ===== ===== Murtoluvun muuttaminen desimaaliluvuksi =====
  
 Tavallisimmat murtoluvut pitää osata muuttaa desimaaliluvuiksi suoraan tai pienen päättelyn kautta. Hankalammat murtoluvut on helpointa muuttaa desimaaliluvuksi laskimella. Tavallisimmat murtoluvut pitää osata muuttaa desimaaliluvuiksi suoraan tai pienen päättelyn kautta. Hankalammat murtoluvut on helpointa muuttaa desimaaliluvuksi laskimella.
  
-\\ Esimerkkejä helpoista muunnoksista, jotka täytyy osata **ilman laskinta**:+\\ 
 +Esimerkkejä helpoista muunnoksista, jotka täytyy osata **ilman laskinta**:
  
 ${\frac{1}{10}=0,1}$. Kymmenesosa kokonaisesta. ${\frac{1}{10}=0,1}$. Kymmenesosa kokonaisesta.
Rivi 59: Rivi 64:
 ${\frac{9}{10}=0,9}$. ${\frac{1}{10}=0,1}$. ${\frac{9}{10}}$ on 1 − 0,1 = 0,9. ${\frac{9}{10}=0,9}$. ${\frac{1}{10}=0,1}$. ${\frac{9}{10}}$ on 1 − 0,1 = 0,9.
  
-\\ Esimerkiksi ${\frac{9}{13}}$ muuttaminen ei onnistu helposti, joten se tehdään **laskimella**. Laskimeen näpytellään 9 : 13, ja laskin antaa tulokseksi 0,8181...+\\ 
 +Esimerkiksi ${\frac{9}{13}}$ muuttaminen ei onnistu helposti, joten se tehdään **laskimella**. Laskimeen näpytellään 9 : 13, ja laskin antaa tulokseksi 0,8181
  
-\\ Sekaluvun muuntamisessa desimaaliluvuksi muutetaan vain murto-osa. Kokonaisosa kirjoitetaan suoraan luvun alkuun, ennen pilkkua+\\ 
- +Sekaluvun muuntamisessa desimaaliluvuksi muutetaan vain murto-osa. Kokonaisosa kirjoitetaan suoraan luvun alkuun, ennen pilkkua.
-\\ Esim.  ${2\frac{5}{6}=2,833}$. Vain ${\frac{5}{6}}$ muutetaan murtoluvuksi päättelemällä tai laskimella. "2," kirjoitetaan suoraan luvun alkuun.+
  
 \\ \\
 +Esim. ${2\frac{5}{6}=2,833}$. Vain ${\frac{5}{6}}$ muutetaan murtoluvuksi päättelemällä tai laskimella. "2," kirjoitetaan suoraan luvun alkuun.
 +
 ===== Desimaaliluvun muuttaminen murtoluvuksi ===== ===== Desimaaliluvun muuttaminen murtoluvuksi =====
  
-Desimaaliluvusta lasketaan pilkun jälkeisten numeroiden lukumäärä.  +Desimaaliluvusta lasketaan pilkun jälkeisten numeroiden lukumäärä.\\ 
-\\ Jos pilkun jälkeen on yksi numero (eli kymmenesosia), murtoluvun nimittäjäksi tulee luku 10. +Jos pilkun jälkeen on yksi numero (eli kymmenesosia), murtoluvun nimittäjäksi tulee luku 10.\\ 
-\\ Jos pilkun jälkeen on kaksi numeroa (eli sadasosia), murtoluvun nimittäjäksi tulee luku 100. +Jos pilkun jälkeen on kaksi numeroa (eli sadasosia), murtoluvun nimittäjäksi tulee luku 100.\\ 
-\\ Luvun desimaaliosa merkitään osoittajaan. +Luvun desimaaliosa merkitään osoittajaan.
  
-\\ Esimerkkejä.+\\ 
 +Esimerkkejä.
  
 ${0,7=\frac{7}{10}}$ ${0,7=\frac{7}{10}}$
Rivi 81: Rivi 89:
 ${0,199=\frac{199}{1000}}$ ${0,199=\frac{199}{1000}}$
  
 +\\
 +Desimaaliluvun kokonaisosa on sama kuin murtoluvun kokonaisosa.
  
-\\ Desimaaliluvun kokonaisosa on sama kuin murtoluvun kokonaisosa.  +\\ 
- +Esimerkkejä.
-\\ Esimerkkejä.+
  
 ${2,7=2\frac{7}{10}}$ ${2,7=2\frac{7}{10}}$
Rivi 90: Rivi 99:
 ${-5,41=-5\frac{41}{100}}$ ${-5,41=-5\frac{41}{100}}$
  
-\\ 
 ===== Murtoluvun supistaminen ja laventaminen ===== ===== Murtoluvun supistaminen ja laventaminen =====
  
Rivi 106: Rivi 114:
  
 \\ \\
-Laventamista tehdään yleensä silloin, kun kaksi murtolukua täytyy saada **samannimisiksi**  eli kummankin nimittäjään pitää saada sama luku. Supistamista käytetään mm. siihen, että muutetaan tehtävän vastaus lopulliseen muotoon. Lopullinen muoto on aina sellainen, jossa murto-osan osoittajassa ja nimittäjässä ovat mahdollisimman pienet kokonaisluvut. +Laventamista tehdään yleensä silloin, kun kaksi murtolukua täytyy saada **samannimisiksi** eli kummankin nimittäjään pitää saada sama luku. Supistamista käytetään mm. siihen, että muutetaan tehtävän vastaus lopulliseen muotoon. Lopullinen muoto on aina sellainen, jossa murto-osan osoittajassa ja nimittäjässä ovat mahdollisimman pienet kokonaisluvut.
 === Tehtäviä === === Tehtäviä ===