meta data for this page
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revisionEdellinen revisio | |||
matematiikka:murtoluvut [06/09/2022 11:09] – harri | matematiikka:murtoluvut [30/10/2023 10:56] (nykyinen) – elisa | ||
---|---|---|---|
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
- | ===== Murtoluvut | + | ===== Murtoluvut ===== |
- | Murtoluku muodostetaan kahden | + | Murtoluku muodostetaan kahden |
- | \\ Murtolukuihin liittyviä **käsitteitä** ovat // | + | \\ |
+ | Murtolukuihin liittyviä **käsitteitä** ovat // | ||
- | \\ Murtoluvun yläosaa eli jaettavaa kutsutaan **osoittajaksi** ja alaosaa eli jakajaa **nimittäjäksi** | + | \\ |
+ | Murtoluvun yläosaa eli jaettavaa kutsutaan **osoittajaksi** ja alaosaa eli jakajaa **nimittäjäksi** | ||
- | {{: | + | {{: |
- | Murtoluvut voidaan luokitella edelleen murtoluvuiksi ja sekaluvuiksi. Joskus käytetään erikseen termiä epämurtoluku, | + | Murtoluvut voidaan luokitella edelleen murtoluvuiksi ja sekaluvuiksi. Joskus käytetään erikseen termiä epämurtoluku, |
- | \\ \\ Sekalukuja ovat esim. ${2\frac{5}{6}}$, | + | \\ |
- | \\ \\ Murtolukuja ovat esim. ${\frac{1}{3}}$, | + | Sekalukuja ovat esim. ${2\frac{5}{6}}$, |
- | \\ \\ Murtoluvuista ${\frac{15}{7}}$ ja ${\frac{12}{5}}$ voidaan käyttää myös termiä epämurtoluku. | + | \\ |
- | + | Murtolukuja ovat esim. ${\frac{1}{3}}$, | |
- | \\ Sekaluku koostuu kokonaisosasta ja murto-osasta. | + | \\ |
- | \\ {{: | + | Murtoluvuista ${\frac{15}{7}}$ ja ${\frac{12}{5}}$ voidaan käyttää myös termiä epämurtoluku. |
- | + | ||
- | \\ Murtolukujen laskutoimituksissa pitää osata muuttaa sekalukuja murtoluvuiksi ja toisinpäin. Jopa arjessa tulee tilanteita, joissa täytyy ymmärtää mikä murtoluku ja desimaaliluku vastaavat toisiaan. | + | |
+ | \\ | ||
+ | Sekaluku koostuu kokonaisosasta ja murto-osasta.\\ | ||
+ | {{: | ||
\\ | \\ | ||
+ | Murtolukujen laskutoimituksissa pitää osata muuttaa sekalukuja murtoluvuiksi ja toisinpäin. Jopa arjessa tulee tilanteita, joissa täytyy ymmärtää mikä murtoluku ja desimaaliluku vastaavat toisiaan. | ||
+ | |||
===== Sekaluvun muuttaminen murtoluvuksi ===== | ===== Sekaluvun muuttaminen murtoluvuksi ===== | ||
Esimerkkejä. | Esimerkkejä. | ||
- | + | ||
${2\frac{5}{6}=\frac{2\cdot6+5}{6}=\frac{17}{6}}$ | ${2\frac{5}{6}=\frac{2\cdot6+5}{6}=\frac{17}{6}}$ | ||
Rivi 31: | Rivi 36: | ||
${-7\frac{4}{5}=-\frac{7\cdot5+4}{5}=-\frac{39}{5}}$ | ${-7\frac{4}{5}=-\frac{7\cdot5+4}{5}=-\frac{39}{5}}$ | ||
- | ${3=\frac{3}{1}}$. Luvun 1 voi aina lisätä nimittäjään. | + | ${3=\frac{3}{1}}$. Luvun 1 voi aina lisätä nimittäjään. |
Toisaalta esim. ${2\frac{5}{6}}$ muuttamisen voi ajatella niin, että 2 kokonaista on ${\frac{12}{6}}$, | Toisaalta esim. ${2\frac{5}{6}}$ muuttamisen voi ajatella niin, että 2 kokonaista on ${\frac{12}{6}}$, | ||
- | \\ | ||
===== Murtoluvun muuttaminen sekaluvuksi ===== | ===== Murtoluvun muuttaminen sekaluvuksi ===== | ||
- | Kun murtoluku muutetaan sekaluvuksi, | + | Kun murtoluku muutetaan sekaluvuksi, |
- | \\ Esimerkki. | + | \\ |
+ | Esimerkki. | ||
- | ${\frac{24}{5}=4\frac{4}{5}}$ | + | ${\frac{24}{5}=4\frac{4}{5}}$ Mieti: ${\frac{20}{5}=4}$ ja ${\frac{25}{5}=5}$ eli kokonaisia 4. 4 kokonaista vastaa ${\frac{20}{5}}$, |
- | \\ | ||
===== Murtoluvun muuttaminen desimaaliluvuksi ===== | ===== Murtoluvun muuttaminen desimaaliluvuksi ===== | ||
Tavallisimmat murtoluvut pitää osata muuttaa desimaaliluvuiksi suoraan tai pienen päättelyn kautta. Hankalammat murtoluvut on helpointa muuttaa desimaaliluvuksi laskimella. | Tavallisimmat murtoluvut pitää osata muuttaa desimaaliluvuiksi suoraan tai pienen päättelyn kautta. Hankalammat murtoluvut on helpointa muuttaa desimaaliluvuksi laskimella. | ||
- | \\ Esimerkkejä helpoista muunnoksista, | + | \\ |
+ | Esimerkkejä helpoista muunnoksista, | ||
${\frac{1}{10}=0, | ${\frac{1}{10}=0, | ||
Rivi 59: | Rivi 64: | ||
${\frac{9}{10}=0, | ${\frac{9}{10}=0, | ||
- | \\ Esimerkiksi ${\frac{9}{13}}$ muuttaminen ei onnistu helposti, joten se tehdään **laskimella**. Laskimeen näpytellään 9 : 13, ja laskin antaa tulokseksi 0,8181... | + | \\ |
+ | Esimerkiksi ${\frac{9}{13}}$ muuttaminen ei onnistu helposti, joten se tehdään **laskimella**. Laskimeen näpytellään 9 : 13, ja laskin antaa tulokseksi 0,8181… | ||
- | \\ Sekaluvun muuntamisessa desimaaliluvuksi muutetaan vain murto-osa. Kokonaisosa kirjoitetaan suoraan luvun alkuun, ennen pilkkua. | + | \\ |
- | + | Sekaluvun muuntamisessa desimaaliluvuksi muutetaan vain murto-osa. Kokonaisosa kirjoitetaan suoraan luvun alkuun, ennen pilkkua. | |
- | \\ Esim. ${2\frac{5}{6}=2, | + | |
\\ | \\ | ||
+ | Esim. ${2\frac{5}{6}=2, | ||
+ | |||
===== Desimaaliluvun muuttaminen murtoluvuksi ===== | ===== Desimaaliluvun muuttaminen murtoluvuksi ===== | ||
- | Desimaaliluvusta lasketaan pilkun jälkeisten numeroiden lukumäärä. | + | Desimaaliluvusta lasketaan pilkun jälkeisten numeroiden lukumäärä.\\ |
- | \\ Jos pilkun jälkeen on yksi numero (eli kymmenesosia), | + | Jos pilkun jälkeen on yksi numero (eli kymmenesosia), |
- | \\ Jos pilkun jälkeen on kaksi numeroa (eli sadasosia), murtoluvun nimittäjäksi tulee luku 100. | + | Jos pilkun jälkeen on kaksi numeroa (eli sadasosia), murtoluvun nimittäjäksi tulee luku 100.\\ |
- | \\ Luvun desimaaliosa merkitään osoittajaan. | + | Luvun desimaaliosa merkitään osoittajaan. |
- | \\ Esimerkkejä. | + | \\ |
+ | Esimerkkejä. | ||
${0, | ${0, | ||
Rivi 81: | Rivi 89: | ||
${0, | ${0, | ||
+ | \\ | ||
+ | Desimaaliluvun kokonaisosa on sama kuin murtoluvun kokonaisosa. | ||
- | \\ Desimaaliluvun kokonaisosa on sama kuin murtoluvun kokonaisosa. | + | \\ |
- | + | Esimerkkejä. | |
- | \\ Esimerkkejä. | + | |
${2, | ${2, | ||
Rivi 90: | Rivi 99: | ||
${-5, | ${-5, | ||
- | \\ | ||
===== Murtoluvun supistaminen ja laventaminen ===== | ===== Murtoluvun supistaminen ja laventaminen ===== | ||
Rivi 106: | Rivi 114: | ||
\\ | \\ | ||
- | Laventamista tehdään yleensä silloin, kun kaksi murtolukua täytyy saada **samannimisiksi** | + | Laventamista tehdään yleensä silloin, kun kaksi murtolukua täytyy saada **samannimisiksi** eli kummankin nimittäjään pitää saada sama luku. Supistamista käytetään mm. siihen, että muutetaan tehtävän vastaus lopulliseen muotoon. Lopullinen muoto on aina sellainen, jossa murto-osan osoittajassa ja nimittäjässä ovat mahdollisimman pienet kokonaisluvut. |
=== Tehtäviä === | === Tehtäviä === | ||