meta data for this page
  •  

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
Seuraava revisio		Edellinen revisio
matematiikka:murtoluvut [10/10/2019 14:01] – elisamatematiikka:murtoluvut [30/10/2023 10:56] (nykyinen) – elisa
Rivi 1: Rivi 1:
-===== Murtoluvut ======+===== Murtoluvut =====
  
-Murtoluku muodostetaan kahden kokonaisluvut osamääränä eli jakolaskuna. Esim. ${\frac{1}{3}}$ ja ${2\frac{5}{6}}$ ovat murtolukuja. Murtoluku voidaan aina muuntaa tarvittaessa desimaaliluvuksi.+Murtoluku muodostetaan kahden kokonaisluvun osamääränä eli jakolaskuna. Esim. ${\frac{1}{3}}$ ja $\frac{5}{6}$ ovat murtolukuja. Murtoluku voidaan aina muuntaa tarvittaessa desimaaliluvuksi.
  
-\\ Murtolukuihin liittyviä **käsitteitä** ovat //osoittaja//, //nimittäjä//, //murtoluku// ja //sekaluku//. Kun murtolukua muutetaan erinäköiseksi puhutaan //laventamisesta// ja //supistamisesta//. Laventamisessa ja supistamisessa murtoluvun suuruus ei muutu.+\\ 
 +Murtolukuihin liittyviä **käsitteitä** ovat //osoittaja//, //nimittäjä//, //murtoluku// ja //sekaluku//. Kun murtolukua muutetaan erinäköiseksi puhutaan //laventamisesta// ja //supistamisesta//. Laventamisessa ja supistamisessa murtoluvun suuruus ei muutu.
  
-\\ Murtoluvun yläosaa eli jaettavaa kutsutaan **osoittajaksi** ja alaosaa eli jakajaa **nimittäjäksi**+\\ 
 +Murtoluvun yläosaa eli jaettavaa kutsutaan **osoittajaksi** ja alaosaa eli jakajaa **nimittäjäksi**
  
-{{:matematiikka:murtoluvut:osoittaja ja nimittaja.png?150}}+{{:matematiikka:murtoluvut:osoittaja_ja_nimittaja.png?150}}
  
-Murtoluvut voidaan luokitella edelleen murtoluvuiksi ja sekaluvuiksi. Joskus käytetään erikseen termiä epämurtoluku, jos murtoluvun osoittaja on suurempi kuin nimittäjä. +Murtoluvut voidaan luokitella edelleen murtoluvuiksi ja sekaluvuiksi. Joskus käytetään erikseen termiä epämurtoluku, jos murtoluvun osoittaja on suurempi kuin nimittäjä.\\ 
 +\\ 
 +Sekalukuja ovat esim. ${2\frac{5}{6}}$, ${1\frac{3}{4}}$ ja ${-3\frac{1}{8}}$.\\ 
 +\\ 
 +Murtolukuja ovat esim. ${\frac{1}{3}}$, ${\frac{2}{5}}$, ${\frac{15}{7}}$ ja ${\frac{12}{5}}$.\\ 
 +\\ 
 +Murtoluvuista ${\frac{15}{7}}$ ja ${\frac{12}{5}}$ voidaan käyttää myös termiä epämurtoluku.
  
-\\ Sekalukuja ovat esim. ${2\frac{5}{6}}$, ${1\frac{3}{4}}$ ja ${-3\frac{1}{8}}$.  +\\ 
-\\ Murtolukuja ovat esim. ${\frac{1}{3}}$, ${\frac{2}{5}}$, ${\frac{15}{7}}$ ja ${\frac{12}{5}}$.  +Sekaluku koostuu kokonaisosasta ja murto-osasta.\\ 
-\\ Murtoluvuista ${\frac{15}{7}}$ ja ${\frac{12}{5}}$ voidaan käyttää myös termiä epämurtoluku.+{{:matematiikka:murtoluvut:sekaluku.png?150}}
  
-\\ Sekaluku koostuu kokonaisosasta ja murto-osasta.  +\\ 
-\\ {{:matematiikka:murtoluvut:sekaluku.png?150}}+Murtolukujen laskutoimituksissa pitää osata muuttaa sekalukuja murtoluvuiksi ja toisinpäin. Jopa arjessa tulee tilanteita, joissa täytyy ymmärtää mikä murtoluku ja desimaaliluku vastaavat toisiaan.
  
-\\ Murtolukujen laskutoimituksissa pitää osata muuttaa sekalukuja murtoluvuiksi ja toisinpäin. Jopa arjessa tulee tilanteita, joissa täytyy ymmärtää mikä murtoluku ja desimaaliluku vastaavat toisiaan.+===== Sekaluvun muuttaminen murtoluvuksi =====
  
 +Esimerkkejä.
 +
 +${2\frac{5}{6}=\frac{2\cdot6+5}{6}=\frac{17}{6}}$
 +
 +${1\frac{2}{3}=\frac{1\cdot3+2}{3}=\frac{5}{3}}$
 +
 +${-7\frac{4}{5}=-\frac{7\cdot5+4}{5}=-\frac{39}{5}}$
 +
 +${3=\frac{3}{1}}$. Luvun 1 voi aina lisätä nimittäjään.
 +
 +Toisaalta esim. ${2\frac{5}{6}}$ muuttamisen voi ajatella niin, että 2 kokonaista on ${\frac{12}{6}}$, josta edelleen ${\frac{12}{6}}$ + ${\frac{5}{6}}$ =${\frac{17}{6}}$
 +
 +===== Murtoluvun muuttaminen sekaluvuksi =====
 +
 +Kun murtoluku muutetaan sekaluvuksi, täytyy suorittaa murtoluvun jakolasku. Kokonaisosa saadaan jakolaskusta ja tämän jälkeen selvitetään, mikä luku jää osoittajaan.
  
 \\ \\
-== Sekaluvun muuttaminen murtoluvuksi ==+Esimerkki.
  
 +${\frac{24}{5}=4\frac{4}{5}}$ Mieti: ${\frac{20}{5}=4}$ ja ${\frac{25}{5}=5}$ eli kokonaisia 4. 4 kokonaista vastaa ${\frac{20}{5}}$, joten ${24-20=4}$ eli murto-osa on ${\frac{4}{5}}$
 +
 +===== Murtoluvun muuttaminen desimaaliluvuksi =====
 +
 +Tavallisimmat murtoluvut pitää osata muuttaa desimaaliluvuiksi suoraan tai pienen päättelyn kautta. Hankalammat murtoluvut on helpointa muuttaa desimaaliluvuksi laskimella.
 +
 +\\
 +Esimerkkejä helpoista muunnoksista, jotka täytyy osata **ilman laskinta**:
 +
 +${\frac{1}{10}=0,1}$. Kymmenesosa kokonaisesta.
 +
 +${\frac{1}{3}=0,333}$. Kolmasosa eli 33,3 %.
 +
 +${\frac{2}{3}=0,666}$. Kaksi kolmasosaa. Koska kolmasosa on 33,3 %, on kaksi kolmsaosaa 2 · 33,3 % = 66,6 %.
 +
 +${\frac{9}{10}=0,9}$. ${\frac{1}{10}=0,1}$. ${\frac{9}{10}}$ on 1 − 0,1 = 0,9.
 +
 +\\
 +Esimerkiksi ${\frac{9}{13}}$ muuttaminen ei onnistu helposti, joten se tehdään **laskimella**. Laskimeen näpytellään 9 : 13, ja laskin antaa tulokseksi 0,8181…
 +
 +\\
 +Sekaluvun muuntamisessa desimaaliluvuksi muutetaan vain murto-osa. Kokonaisosa kirjoitetaan suoraan luvun alkuun, ennen pilkkua.
 +
 +\\
 +Esim. ${2\frac{5}{6}=2,833}$. Vain ${\frac{5}{6}}$ muutetaan murtoluvuksi päättelemällä tai laskimella. "2," kirjoitetaan suoraan luvun alkuun.
 +
 +===== Desimaaliluvun muuttaminen murtoluvuksi =====
 +
 +Desimaaliluvusta lasketaan pilkun jälkeisten numeroiden lukumäärä.\\
 +Jos pilkun jälkeen on yksi numero (eli kymmenesosia), murtoluvun nimittäjäksi tulee luku 10.\\
 +Jos pilkun jälkeen on kaksi numeroa (eli sadasosia), murtoluvun nimittäjäksi tulee luku 100.\\
 +Luvun desimaaliosa merkitään osoittajaan.
 +
 +\\
 Esimerkkejä. Esimerkkejä.
-  
-\\ ${2\frac{5}{6}=\frac{2\cdot6+5}{6}=\frac{17}{6}}$ 
-\\ ${1\frac{2}{3}=\frac{1\cdot3+2}{3}=\frac{5}{3}}$ 
-\\ ${-7\frac{4}{5}=-\frac{7\cdot5+4}{5}=-\frac{39}{5}}$ 
-\\ ${3=\frac{3}{1}}$. Luvun 1 voi aina lisätä nimittäjään.  
  
-\\ Toisaalta esim. ${2\frac{5}{6}}$ muuttamisen voi ajatella niin, että 2 kokonaista on ${\frac{12}{6}}$.  +${0,7=\frac{7}{10}}$ 
-\\ ${\frac{12}{6}}$ + ${\frac{5}{6}}$ =${\frac{17}{6}}$+ 
 +${0,21=\frac{21}{100}}$ 
 + 
 +${0,199=\frac{199}{1000}}$
  
 \\ \\
-== Murtoluvun muuttaminen sekaluvuksi ==+Desimaaliluvun kokonaisosa on sama kuin murtoluvun kokonaisosa.
  
 \\ \\
-== Murtoluvun muuttaminen desimaaliluvuksi ==+Esimerkkejä.
  
-Tavallisimmat murtoluvut pitää osata muuttaa desimaaliluvuiksi suoraan tai pienen päättelyn kautta. Hankalammat murtoluvut on helpointa muuttaa desimaaliluvuksi laskimella.+${2,7=2\frac{7}{10}}$
  
-\\ Esimerkkejä helpoista muunnoksista, jotka täytyy osata ilman laskinta:+${-5,41=-5\frac{41}{100}}$
  
-\\ ${\frac{1}{10}=0,1}$. Kymmenesosa kokonaisesta. +===== Murtoluvun supistaminen ja laventaminen =====
-\\ ${\frac{1}{3}=0,333}$. Kolmasosa eli 33,3 %. +
-\\ ${\frac{2}{3}=0,666}$. Kaksi kolmasosaa. Koska kolmasosa on 33,3 %, on kaksi kolmsaosaa 2 · 33,3 % = 66,6 %. +
-\\ ${\frac{9}{10}=0,9}$. ${\frac{1}{10}=0,1}$. ${\frac{9}{10}}$ on 1 − 0,1 = 0,9.+
  
-\\ Esimerkiksi ${\frac{9}{13}}$ muuttaminen ei onnistu helposti. Laskimeen näpytellään 9 : 13, ja laskin antaa tulokseksi 0,8181...+Murtoluvun supistaminen ja laventaminen muuttavat murtoluvun eri näköiseksi, mutta murtoluvun suuruus ei muutu. Esim. ${\frac{1}{2}=\frac{2}{4}}$. **Laventaminen** tarkoittaa murtoluvun osoittajan ja nimittäjän **kertomista** samalla luvulla. **Supistaminen** tarkoittaa murtoluvun osoittajan ja nimittäjän **jakamista** samalla luvulla. Jos katsotaan esimerkkiä ${\frac{1}{2}=\frac{2}{4}}$ vasemmalta oikealle, kyse on laventamisesta. Sekä osoittaja että nimittäjä on kerrottu luvulla 2. Jos katsotaan samaa esimerkkiä oikealta vasemmalle eli ${\frac{2}{4}=\frac{1}{2}}$ kyse on supistamisesta. Sekä osoittaja että nimittäjä on jaettu luvulla 2.
  
-\\ Sekaluvun muuntamisessa desimaaliluvuksi muutetaan vain murto-osa. Kokonaisosa kirjoitetaan suoraan luvun alkuun, ennen pilkkua. +\\ 
-\\ Esim.  ${2\frac{5}{6}=2,833}$. Vain ${\frac{5}{6}}$ muutetaan murtoluvuksi päättelemällä tai laskimella. "2," kirjoitetaan suoraan luvun alkuun.+Laventaminen merkitään yläindeksillä murtoluvun vasemmalle puolelle (laventaminen, "left"). Supistaminen merkitään yläindeksillä murtoluvun oikealle puolelle. Koska laventaminen ja supistaminen eivät muuta luvun suuruutta, kokonaisosa ei muutu.
  
 \\ \\
-== Desimaaliluvun muuttaminen murtoluvuksi ==+**Esim.** Merkinnät.
  
-Desimaaliluvusta lasketaan pilkun jälkeisten numeroiden lukumäärä.  +Laventaminen ${^{2\text{)}}\frac{1}{5}=\frac{2\cdot1}{2\cdot5}=\frac{2}{10}}$
-\\ Jos pilkun jälkeen on yksi numero (eli kymmenesosia), murtoluvun nimittäjäksi tulee luku 10. +
-\\ Jos pilkun jälkeen on kaksi numeroa (eli sadasosia), murtoluvun nimittäjäksi tulee luku 100. +
-\\ Luvun desimaaliosa merkitään osoittajaan. +
  
-\\ Esimerkkejä. +Supistaminen ${\frac{5}{20}^{\text{(}5}=\frac{\frac{5}{5}}{\frac{20}{5}}=\frac{1}{4}}$ 
-\\ ${0,7=\frac{7}{10}}$ + 
-\\ ${0,21=\frac{21}{100}}$ +\\ 
-\\ ${0,199=\frac{199}{1000}}$+Laventamista tehdään yleensä silloin, kun kaksi murtolukua täytyy saada **samannimisiksi** eli kummankin nimittäjään pitää saada sama luku. Supistamista käytetään mm. siihen, että muutetaan tehtävän vastaus lopulliseen muotoon. Lopullinen muoto on aina sellainen, jossa murto-osan osoittajassa ja nimittäjässä ovat mahdollisimman pienet kokonaisluvut. 
 +=== Tehtäviä ===
  
 +[[:matematiikka:tehtavat:murtoluvut|]]
  
-\\ Desimaaliluvun kokonaisosa on sama kuin murtoluvun kokonaisosa.  
  
-\\ Esimerkkejä. 
-\\ ${2,7=2\frac{7}{10}}$ 
-\\ ${-5,41=-5\frac{41}{100}}$