meta data for this page
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revisionEdellinen revisioSeuraava revisio | Edellinen revisioViimeisin revisioBoth sides next revision | ||
playground:playground [06/03/2019 11:56] – old revision restored (2019/03/06 11:49) harri | playground:playground [30/10/2019 16:23] – harri | ||
---|---|---|---|
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
- | ====== Sähkön etäviikkotehtäviä 2019 ====== | + | {{statdisplay> |
- | ===== otsikko5 ===== | + | {{statdisplay> |
- | ====otsikko4===== | + | {{statdisplay> |
- | {{: | + | {{statdisplay> |
- | === otsikko3 === | + | {{statdisplay> |
- | == otsikko2 == | + | {{statdisplay> |
- | **Headline** | + | {{statdisplay>month by hour}} |
- | < | + | |
- | 1. DI-valintakoe 2002 | + | |
- | </code> | + | |
- | Matkapuhelimen akussa on merkinnät 670 mAh ja 3,6 V ja laturissa merkintä 1,3 W. Kun akusta otettiin vastuksen kautta 53,5 mA:n virta, niin akun napajännite oli 3,66 V. Kun virta oli 126 mA, niin napajännite oli 3,61 V. | + | {{statdisplay>user agents}} |
- | + | ||
- | < | + | |
- | a) Laske akun sisäresistanssi ja lähdejännite. | + | |
- | b) Kuinka kauan tyhjän akun varaaminen kestää, jos oletetaan, että napajännite on vakio 3,6 V koko varaamisen ajan? | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | 2. DI-valintakoe 2003 | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | Kuvan 1 kondensaattorisysteemin kapasitanssit ovat Kuva 1. C1 = 8,30 μF, C2 = 4,10 μF ja C3 = 2,10 μF. | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | a) Laske kondensaattorisysteemin kokonaiskapasitanssi. | + | |
- | b) Välille AB kytketään 110 V jännite. Laske kondensaattorin C2 varaus ja levyjen välinen jännite. | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | 3. DI-valintakoe 2004 | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | Kaksi hehkulamppua, | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | a) Perustele, miten hehkulamput on kytkettävä pariston kanssa, jotta ne palavat mahdollisimman kirkkaasti. Piirrä kytkentä. | + | |
- | b) Laske tehohäviö toisessa hehkulampuista, | + | |
- | + | ||
- | 4. DI-valintakoe 2006 | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | Sähkökynttelikössä on seitsemän sarjaan kytkettyä hehkulamppua. Kunkin lampun nimellisjännite on 34 V ja nimellisteho 3,0 W. | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | a) Laske yhden lampun resistanssi. | + | |
- | b) Lampuista kolme rikkoutuu ja ne korvataan erehdyksessä vääränlaisilla lampuilla, joiden nimellisjännite on 34 V ja nimellisteho 4,5 W. Kynttelikkö kytketään 230 V:n sähköverkkoon. Laske kunkin alkuperäisen sekä kunkin uuden lampun nyt kuluttama teho. | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | 5. DI-valintakoe 2007 | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | Kolme kondensaattoria, | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | a) Määritä kytkennän kokonaiskapasitanssi. | + | |
- | b) Määritä kondensaattorin C2 jännite ja varaus. | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | 6. DI-valintakoe 2008 | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | Oheisessa kytkennässä kolme identtistä hehkulamppua on sarjassa pariston kanssa. Mitä tapahtuu seuraaville suureille, kun kytkin S suljetaan (vastaa vain, suurenee (s), pienenee (p) tai ei muutu (e)) | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | a) lamppujen A ja B kirkkaudet | + | |
- | b) lampun C kirkkaus | + | |
- | c) paristosta otettu virta | + | |
- | d) jännitehäviö lampun A yli | + | |
- | e) jännitehäviö lampun C yli | + | |
- | f) tehohäviö piirissä. | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | 7. DI-valintakoe 2009 | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | Taskulampun jännitelähteenä käytetään kolmea paristoa, joista kunkin lähdejännite on 1,5 V ja sisäinen resistanssi 0,93 Ω. Polttimon resistanssi on 2,1 Ω. | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | a) Kuinka suuri on polttimossa kuluva teho, kun paristot kytketään sarjaan? Piirrä kytkentä. | + | |
- | b) Kuinka suuri on polttimossa kuluva teho, kun paristot kytketään rinnan? Piirrä kytkentä. | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | 8. DI-valintakoe 2010 | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | Auton lähes tyhjentyneellä akulla on lähdejännitettä jäljellä 11,4 V. Akku on kytketty auton käynnistysmoottoriin, | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | a) Piirrä kytkentä | + | |
- | b) Määritä käynnistysmoottorin läpi kulkeva virta kahta akkua käytettäessä. | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | 9. DI-valintakoe 2012 | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | Levykondensaattori on kytketty tasajännitelähteeseen, | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | a) Piirrä kytkennästä kuva, josta ilmenee tasajännitteen napaisuus, kondensaattorilevyjen välillä olevan sähkökentän suunta, sekä pölyhiukkasen kiihtyvyys. | + | |
- | b) Laske sähkökentän voimakkuus levyjen välissä. | + | |
- | c) Jos pölyhiukkanen on irronnut toiselta levyltä, niin millä nopeudella se törmää toiseen levyyn? | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | 10. DI-valintakoe 2013 | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | Kapasitanssilla kuvataan lähes aina kondensaattorien kykyä varastoida sähkövarausta, | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | Pieni foliopallo, jonka massa on m = 52 mg, kimpoilee edestakaisin kahden levyn välissä. Levyn 1 potentiaali on U1 = + 2,0 kV ja levyn 2 potentiaali on U2 = −2,0 kV. Levyjen välinen etäisyys on d = 2,0 cm. Foliopallon kapasitanssi on C = 11 pF. Ethän ota painovoimaa etkä ilmanvastusta huomioon. | + | |
- | a) Kuinka suuri on foliopallon varaus, kun se varautuu levyllä 1? | + | |
- | b) Kuinka suuri on foliopallon kiihtyvyys levyjen 1 ja 2 välissä? | + | |
- | c) Kuinka pitkä aika foliopallolla kuluu matkaan levyltä 1 levylle 2? | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | 11. Kameran salamavaloissa käytetään kondensaattoreita salamavalon vaatiman suuren virran synnyttämiseksi. Valokuvaa ottaessa salamavalo palaa 1/675 s keskiteholla 270 kW. | + | |
- | a) Jos kondensaattoriin varastoituneesta energiasta 95 % saadaan valoksi, paljonko energiaa kondensaattoriin täytyy varastoida ennen kuvan ottoa? | + | |
- | b) Kun kondensaattoriin on varastoitunut tarvittava määrä energiaa (a-kohta), kondensaattorin levyjen välinen jännite on 125 V. Kuinka suuri kapasitanssi kondensaattorilla tulee olla? | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | 12. DI-valintakoe 2016 | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | Oheisessa kytkentäkaaviossa virtamittarin ja jännitemittarin sisäiset resistanssit ovat RA = 1,70 Ω ja RV = 1,00 kΩ. Jännitelähteellä E ei ole sisäistä resistanssia. | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | a) Kytkennässä virtamittarin lukema on 0,260 A ja jännitemittarin lukema on 12,0 V. Kuinka suuri on vastuksen R resistanssi? | + | |
- | b) Piirrä kytkentä kun kytkentää muutetaan siten, että jännitemittari mittaa vastuksessa R tapahtuvaa jännitehäviötä ja virtamittari mittaa jännitelähteen E läpi kulkevaa sähkövirtaa. Tällöin virtamittarin lukema on 0,271 A. Kuinka suuri jännitemittarin lukema? | + | |
- | </ | + | |
- | + | ||
- | < | + | |
- | 1. a) 0,69 Ω, 3,7 V b) 1h 50 min | + | |
- | 2. a) 3,55 μF b) Q = 0,26 mC, U = 63 V | + | |
- | 3. a) Prinnan = 3,46 W b) 1,7 W | + | |
- | 4. a) 390 Ω b) 3,8 W, 2,5 W | + | |
- | 5. a) 0,85 μF b) 1,4 V, 3,0 μC | + | |
- | 6. a) s b) p c) s d) s e) p f) s | + | |
- | 7. a) 1,8 W b) 0,81 W | + | |
- | 8. b) 49 A | + | |
- | 9. b) 1700 V/m c) 0,67 m/s | + | |
- | 10. a) 22 nC b) 85 m/s2 c) 0,022 s | + | |
- | 11. a) 421 J b) 53,9 mF | + | |
- | 12. a) 44,5 Ω b) 11,5 V | + | |
- | </code> | + | |