Alkuaineet ja yhdisteet

Alkuaineeksi sanotaan sellaista ainetta, jossa on vain yhden tyyppisiä atomeja. Samoilla atomeilla on aina sama määrä protoneita ytimessään. Erilaisia atomeja tunnetaan noin 118 eli alkuaineita on noin 118 erilaista. Tuttuja alkuaineita ovat mm. happi, vety, rauta, kulta ja hopea. Esimerkiksi vesi ei ole alkuaine, koska vesi sisältää sekä happi- että vetyatomeita.

Kaikilla alkuaineilla on sekä nimi että kemiallinen tunnus. Hapen kemiallinen tunnus on O, vedyn H ja kullan Au. Tunnus on aina yksi- tai kaksikirjaiminen, joista ensimmäinen kirjoitetaan isolla kirjaimella.

Tähän esimerkkejä tunnusten käytöstä, esim. O2, 2 O, 2 O2 jne

Yhdiste muodostuu, kun kaksi tai useampi alkuaine reagoi keskenään. Eri alkuaineiden atomit muodostavat yhdessä sidoksen tai sidoksia, minkä jälkeen atomit ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Esimerkiksi vesi (H₂O) on yhdiste, tarkemmin ottaen molekyyliyhdiste. Yksi vesimolekyyli on muodostunut kahdesta vetyatomista ja yhdestä happiatomista. Yhdessä millilitrassa vettä on 33 400 000 000 000 000 000 000 kappaletta vesimolekyylejä.

Hiili on hyvä muodostamaan erilaisia yhdisteitä. Hiili-hiilisidoksen omaavia yhdisteitä sanotaan orgaanisiksi yhdisteiksi ja tieteenala, joka tutkii hiili-hiilisidoksia on orgaaninen kemia. Orgaanisen kemian yhdisteet sisältävät lähes aina myös vetyä sekä ne voivat sisältää pieniä määriä myös muita alkuaineita. Orgaanisen kemian yhdisteitä tunnetaan tällä hetkellä n. 50 miljoonaa, ja koko ajan kehitetään ja löydetään uusia.

Sellaisia yhdisteitä, joissa ei ole hiili-hiilisidoksia sanotaan epäorgaaniseksi kemiaksi. Epäorgaanisen kemian yhdisteitä tunnetaan